Pihan koko ja maaston vaativuus
Ensimmäinen kysymys robottiruohonleikkuria miettiessä on aika yksinkertainen: minkälainen piha sinulla oikeastaan on? Kaikki mallit eivät ole tehty samanlaisiin olosuhteisiin, ja se, mikä toimii kerrostalon pihakaistaleella, ei välttämättä pärjää maatilan nurmella.
Jos nurmikkoa on vain muutama sata neliötä, et tarvitse mitään superkonetta. Kevyempi, perusmallinen robotti tekee työn mainiosti ja kulkee pihan ristiin rastiin, kunnes kaikki on tasaisesti leikattu. Lopputulos on yllättävän siisti, vaikka meno voi alkuun näyttää vähän siltä, että robotti ajelee päämäärättömästi ympäriinsä.
Kun piha kasvaa suuremmaksi, vaatimuksetkin muuttuvat. Suurilla nurmialueilla robotti tarvitsee enemmän akkua ja älyä, jotta se osaa palata latausasemalle eikä jää harhailemaan nurmikolle. GPS:llä tai muilla navigointiratkaisuilla varustetut mallit selviävät tässä huomattavasti paremmin ja pystyvät jopa suunnittelemaan reittejä niin, ettei pihaan jää leikkaamattomia kohtia.
Sitten on vielä maaston vaativuus. Jos pihasi on pelkkää tasaista mattoa, valinnanvaraa on paljon. Mutta heti kun mukaan tulee rinteitä, epätasaisuuksia tai ahtaita käytäviä, kannattaa tarkistaa robottien suorituskyky tarkemmin. Moni perusmalli jaksaa vain loivat rinteet, kun taas tehokkaammat pystyvät kipuamaan yllättävän jyrkkiä mäkiä.
Ajatellaan vaikka kahta esimerkkiä. Rivitalopihan asukas pärjää mainiosti yksinkertaisella mallilla, joka vain pörrää ympäriinsä. Sen sijaan ison omakotitalon piha, jossa on kivetyksiä, kukkapenkkejä ja muutama jyrkkä rinne, vaatii jo huomattavasti fiksumman koneen. Silloin hinta nousee, mutta samalla säästyy vaivalta – eikä tarvitse joka viikko käydä pelastamassa robottia jumiutuneena omenapuun juurelta.
Leikkuujälki ja säädöt
Kun robotti hoitaa nurmikon, on kiva, että lopputulos näyttää siistiltä. Kaikki koneet eivät kuitenkaan leikkaa samalla tavalla, ja tässä onkin yksi tärkeimmistä valintaperusteista.
Leikkuukorkeus on hyvä esimerkki. Keväällä nurmikko kasvaa vauhdilla ja sen voi olla hyvä antaa jäädä hieman pidemmäksi, kun taas keskikesällä moni haluaa matalamman ja napakamman ilmeen. Useimmissa robottimalleissa korkeutta voi säätää helposti – joissakin kääntämällä vipua, toisissa taas suoraan puhelinsovelluksesta.
Myös itse leikkuutapa vaihtelee. Edullisemmat robotit ajelevat nurmikolla satunnaisesti suunnanvaihtoja tehden. Ne voivat näyttää vähän siltä kuin pieni koira etsisi palloa puskasta, mutta ajan kanssa koko nurmikko kyllä siistiytyy. Kalliimmissa malleissa sen sijaan on järjestelmällisempi logiikka: ne käyttävät esimerkiksi GPS:ää ja leikkaavat nurmikon siisteissä kaistoissa. Lopputulos syntyy nopeammin ja varmemmin, eikä pihalle jää hassuja ”unohdettuja” länttejä.
Yksi monen yllätyksenä tuleva juttu on, että robotti voi leikata nurmikkoa lähes päivittäin. Se ei tarkoita, että ruoho olisi koko ajan kalju, vaan että robotti napsii vain pienen siivun kerrallaan. Tämä on itse asiassa fiksua, sillä lyhyt silppu jää maahan lannoittamaan nurmikkoa ja piha näyttää aina siistiltä – ilman sitä, että pitäisi kerätä isoja ruohokasoja pois.
Konkreettinen vertaus: pienessä rivitalopihassa satunnaisesti ajeleva robotti riittää mainiosti, koska pinta-alaa on vähän. Mutta jos sinulla on iso tontti, jossa on useita eri alueita, saat todennäköisesti enemmän iloa mallista, joka osaa jakaa pihan vyöhykkeisiin ja ajaa ne järjestelmällisesti. Näin nurmikko pysyy siistinä ilman, että itse tarvitsee miettiä, käykö robotti varmasti jokaisessa nurkan takana.
Akku ja lataus
Robottiruohonleikkurin sydän on sen akku. Jos akku on heikko, homma jää puolitiehen – vähän kuin jos lähtisit lenkille vanhalla kännykällä, joka sammuu kesken musiikin. Eli akun kestosta kannattaa oikeasti kiinnostua.
Pienissä pihoissa riittää usein lyhyempi akkuaika, koska robotti ehtii leikata alueen yhdellä kierroksella ja palaa sitten lataukseen. Mutta jos pihasi on iso ja nurmikkoa riittää useammallekin jalkapallojoukkueelle, tarvitset koneen, jossa on kunnolla kapasiteettia. Silloin robotti jaksaa ajaa pidempään eikä se vietä koko kesää latausasemassa.
Useimmat mallit osaavat palata automaattisesti laturiin, kun virta alkaa loppua. Tämä on arjessa iso helpotus – ei tarvitse itse kytätä, milloin kone hyytyy. Kalliimmissa versioissa on jopa älykäs latausjärjestelmä: ne lataavat vain sen verran kuin tarvitsee ja lähtevät takaisin hommiin, sen sijaan että seisoisivat turhaan täydessä latingissa tuntikausia.
Akun elinkaari on myös asia, joka helposti unohtuu. Akut kestävät yleensä muutaman vuoden, ja sen jälkeen ne pitää vaihtaa. Tästä voi tulla satojen eurojen lisäkulu, joten kannattaa jo ostaessa vilkaista, mitä uusi akku maksaa ja onko niitä helposti saatavilla.
Kuvitellaan kaksi tilannetta: Pienellä kaupunkipihalla robotti ajaa kiltisti nurmikon läpi, käy välillä latauksessa ja jatkaa taas, eikä akkua tarvitse miettiä sen kummemmin. Mutta jos sinulla on suuri, monimutkainen piha ja robotti joutuu kiertämään esteitä tai ajamaan jyrkkiä rinteitä, akun kapasiteetista voi tulla nopeasti pullonkaula. Siinä vaiheessa laadukkaampaan malliin sijoittaminen alkaa kuulostaa järkevältä.
Älykkyys ja ohjaus
Nykyiset robottiruohonleikkurit eivät ole enää vain pieniä ”ajele ja toivo parasta” -koneita, vaan monista löytyy jo yllättävänkin paljon älyä. Tämä näkyy etenkin siinä, miten robottia ohjataan ja millaisia ominaisuuksia se tarjoaa arjen helpottamiseksi.
Perusmalleissa ohjaus tapahtuu laitteen omista napeista: painat käynnistystä, säädät korkeutta ja siinä se. Tämä voi riittää, jos haluat mahdollisimman yksinkertaisen laitteen, joka vain tekee työnsä. Mutta jos tykkäät seurata ja säätää enemmän, kannattaa katsella sovelluksella ohjattavia malleja.
Monet robottiruohonleikkurit yhdistyvät puhelinsovellukseen, josta näet helposti, paljonko pihaa on ajettu ja milloin robotti lähtee taas kierrokselle. Sovelluksesta voi usein myös muuttaa leikkuuaikatauluja, säätää leikkuukorkeutta ja seurata akun tilaa. Kätevää, jos esimerkiksi huomaat mökillä ollessa, että nurmikko kotona on kasvamassa liian pitkäksi – voit laittaa robotin liikkeelle etänä.
Osassa kalliimmista malleista on GPS ja kartoitustoiminto. Ne eivät siis ajele enää umpimähkään, vaan hahmottavat pihan muodot ja osaavat leikata sen järjestelmällisesti. Joissakin malleissa voi jopa rajata leikattavia alueita suoraan sovelluksesta ilman fyysistä rajakaapelia. Tämä tekee etenkin monimutkaisten pihojen hallinnasta paljon helpompaa.
Ja jos olet rakentanut kotisi älylaitteiden ympärille, kannattaa vilkaista, mitä yhteensopivuuksia robottiruohonleikkuri tarjoaa. Monet toimivat esimerkiksi Alexan tai Google Homen kanssa, jolloin voit käskeä robottia liikkeelle ihan vain äänikomennoilla. Se voi kuulostaa turhalta hienoudelta, mutta arjessa on mukavaa, kun homma hoituu yhdellä lauseella.
Esimerkki: naapurisi voi pitää kiinni perinteisestä mallista, joka lähtee aina samaan aikaan joka päivä ilman sen kummempaa säätöä. Sinä taas voit valita älykkäämmän version, joka huomioi sateen, pihan eri alueet ja käynnistyy tarvittaessa etänä puhelimesta. Molemmat saavat siistin nurmikon, mutta käytön helppoudessa ja mukavuudessa on jo iso ero.
Asennus ja käyttöönotto
Kun uusi robottiruohonleikkuri on hankittu, monella ensimmäinen ajatus on: ”Kuinkahan monimutkaista tämän asentaminen on?” Onneksi homma ei yleensä ole rakettitiedettä, mutta vähän kärsivällisyyttä se silti vaatii.
Useimmissa malleissa asennus tarkoittaa rajakaapelin vetämistä nurmikon reunaa pitkin. Kaapeli kertoo robotille, missä leikattava alue alkaa ja mihin sen ei pidä mennä. Kaapeli kiinnitetään maahan pienillä tappeilla, ja ruoho kasvaa sen nopeasti piiloon. Ensimmäinen kierros voi tuntua työläältä, mutta se on kertaluontoinen urakka – ja lopputulos on sen arvoinen.
On myös olemassa kaapelittomia malleja, jotka hahmottavat pihan esimerkiksi GPS:n avulla. Ne voivat tuntua houkuttelevilta, koska säästyt kaapelin vetämiseltä, mutta käytännössä niissä voi olla rajoituksia, jos piha on monimutkainen tai jos signaali katkeilee. Moni päätyykin edelleen rajakaapeliin, koska se on varma ja tarkka ratkaisu.
Kun rajat on vedetty ja latausasema asennettu, robotti on periaatteessa valmis hommiin. Ensimmäiset päivät kannattaa kuitenkin seurata sen touhuja, vähän kuin uutta koiranpentua, joka opettelee reviiriä. Saatat huomata paikkoja, joihin se jää helposti jumiin, ja silloin voi olla tarpeen hienosäätää kaapelin paikkaa.
Käyttöönoton jälkeen arki helpottuu. Robotti lähtee liikkeelle ohjelmoidun aikataulun mukaan ja palaa lataukseen, kun virta loppuu. Huolto on pääosin yksinkertaista: terät vaihdetaan muutaman kerran kaudessa ja kone pidetään puhtaana ruohosilpusta.
Yksi vinkki: jos aiot käyttää robottia mökillä, jossa piha on vähän villimpi ja maasto epätasaisempi, kannattaa testata laitetta kunnolla ensimmäisinä viikkoina. Silloin huomaat nopeasti, onko piha robotille liian haastava vai pärjääkö se hyvin.
Turvallisuus ja varkaussuoja
Robottiruohonleikkuri on terillä varustettu laite, joka liikkuu itsenäisesti pihalla. Ei siis ihme, että turvallisuus on yksi tärkeimmistä asioista, joita valmistajat korostavat. Onneksi nykyiset mallit on suunniteltu niin, että ne ovat hyvin turvallisia myös lapsi- ja lemmikkiperheissä.
Roboteissa on yleensä antureita, jotka pysäyttävät terät heti, jos laite nostetaan tai se törmää esteeseen. Eli jos lapsi sattuu koskemaan robottiin kesken ajon tai koira päättää haistella sitä liian läheltä, terät pysähtyvät salamannopeasti. Tämä tuo paljon mielenrauhaa arkeen.
Turvallisuutta lisää myös se, että robotit leikkaavat ruohoa pienillä, kevyillä terillä, eivätkä isoilla ja painavilla terälevyillä kuten perinteiset ruohonleikkurit. Pienet terät katkovat ruohon siististi, mutta jos ne osuukin vahingossa vaikka sormeen, vahinko on huomattavasti pienempi.
Sitten toinen iso teema: varkaussuoja. Robottiruohonleikkuri ei ole ihan halpa investointi, joten monia mietityttää, mitä tapahtuu, jos joku nappaa sen pihalta. Useimmissa malleissa on tähänkin ratkaisu: PIN-koodi ja hälytys. Kun robottia yritetään siirtää ilman koodia, se alkaa piipittää eikä toimi. Lisäksi osassa malleista on GPS-seuranta, jonka avulla laitteen sijainnin voi tarkistaa sovelluksesta – vähän kuin puhelimessa.
Käytännön tasolla varkauksia ei tapahdu kovin usein, koska laitteet ovat suojattuja ja niistä ei ole hyötyä ilman koodia. Mutta jos asut alueella, jossa piha on julkisesti näkyvillä ja robotti on paljon esillä, GPS:llä varustettu malli tuo varmasti lisäturvaa.
Kuvitellaan kaksi esimerkkiä. Omassa pihapiirissä, johon ei ole ulkopuolisilla asiaa, perus-PIN riittää mainiosti. Mutta jos talosi on vilkkaasti liikennöidyn kadun varrella ja robotti viettää kesäpäivänsä näkyvästi etupihalla, GPS-pa
Huolto ja ylläpito
Vaikka robottiruohonleikkuri tekee suurimman osan työstä puolestasi, ei se ole täysin huoltovapaa laite. Pieni määrä ylläpitoa pitää huolen siitä, että kone palvelee monta kesää ilman turhia murheita.
Ensimmäinen ja tärkein asia on terien kunto. Robotti leikkaa ruohoa pienillä, vaihdettavilla terillä, jotka tylsyvät ajan myötä. Yleensä terät kannattaa vaihtaa muutaman kerran kauden aikana – esimerkiksi 2–4 kertaa riippuen siitä, kuinka paljon nurmikkoa ajetaan ja onko pihalla paljon risuja tai käpyjä. Terien vaihto on onneksi helppoa, yleensä vain muutama ruuvi irti ja uudet tilalle. Tylsillä terillä nurmikko ei katkea siististi, vaan se alkaa näyttää rispaantuneelta ja voi kuivua reunoista.
Toinen arjen askare on puhdistus. Robotti kerää väistämättä itseensä ruohosilppua ja pölyä. Säännöllinen harjaus ja joskus jopa nopea huuhtelu (jos valmistaja sen sallii) pitävät koneen toiminnassa paremmin. Liian likainen laite voi alkaa takkuilla, ja pienet roskat voivat kuluttaa moottoria turhaan.
Talvisäilytys on myös tärkeä vaihe. Robottiruohonleikkuri ei viihdy pakkasessa tai lumessa, joten syksyn tullen se kannattaa nostaa sisätiloihin – varastoon, autotalliin tai vaikka lämpimään kellariin. Samalla moni lataa akun täyteen ja irrottaa sen talvisäilöön, mikä pidentää akun käyttöikää.
Huollon kustannukset ovat suhteellisen pieniä verrattuna siihen, paljonko aikaa ja vaivaa robotti säästää. Terät maksavat muutaman kympin vuodessa, ja akun uusiminen muutaman vuoden välein on suurin yksittäinen kulu. Jos haluaa olla huoleton, monilla jälleenmyyjillä on tarjolla myös huoltopalveluita, joissa robotti tarkistetaan ja huolletaan ennen uutta kautta.
Esimerkki: jos pidät koneesta perushuolta itse, käytännön kulut pyörivät lähinnä terien hinnassa. Jos taas viet robotin joka kevät huoltoon samaan tapaan kuin auton, maksat enemmän, mutta saat vastineeksi sen, että laite on varmasti tiptop-kunnossa heti alkukesästä.
Hinta ja vastinetta rahalle
Robottiruohonleikkurin hinnat vaihtelevat paljon, ja usein juuri se saa monen miettimään, onko investointi oikeasti hintansa arvoinen. Edullisimmat mallit löytyvät jo alle tuhannella eurolla, kun taas monipuolisemmista ja tehokkaammista koneista voi maksaa useita tuhansia.
Mutta mitä hintaero oikeastaan tuo mukanaan? Yksinkertaisimmillaan edullinen robotti leikkaa pientä pihaa satunnaisesti ajellen ja vaatii rajakaapelin. Jos piha on helppo ja selkeä, tämä voi olla täysin riittävä ratkaisu – saat siistin nurmikon pienellä vaivalla.
Kalliimmissa malleissa maksetaan lisäominaisuuksista ja paremmasta suorituskyvystä. Niihin kuuluu esimerkiksi GPS-kartoitus, sovelluksella säädettävät leikkuuohjelmat, tehokkaampi akku ja kyky selvitä jyrkemmistä rinteistä. Myös viimeistely ja rakenne voivat olla tukevampia, mikä tekee koneesta pitkäikäisemmän.
Hinta kannattaa suhteuttaa omaan pihaan ja siihen, kuinka paljon arvostat mukavuutta. Jos nurmikon leikkuu on sinulle lähinnä pieni rentoutumishetki, voi olla turhaa satsata tuhansia euroja huippumalliin. Mutta jos haluat, että piha pysyy huoliteltuna ilman, että asiaa tarvitsee ajatella, kalliimpi robotti voi olla juuri se arjen helpottaja, joka tekee elämästä huomattavasti vaivattomampaa.
Lisäksi kannattaa miettiä, mitä robotti säästää pitkällä aikavälillä. Jos piha on iso ja sen leikkaaminen veisi tuntitolkulla aikaa viikossa, robotin hankintahinta alkaa nopeasti tuntua kohtuulliselta. Ajattele vaikka niin, että maksat kerralla koneelle palkkaa, joka hoitaa nurmikon vuosiksi eteenpäin.
Esimerkki: rivitaloasujalle muutaman sadan neliön pihalla 700–1000 euron robotti voi olla täydellinen valinta. Omakotitalon omistajalle, jolla on yli 2000 neliötä leikattavaa, järkevä hintaluokka voi olla 2000–3000 euroa, jotta robotti oikeasti selviää työstä ilman jatkuvaa jumittamista.
Robottiruohonleikkuri testi – mitä eri lehdet (Kuluttaja, Tekniikan maailma, Tee-itse) ovat selvittäneet?
Moni haluaa nähdä riippumattomia testituloksia ennen ostopäätöstä. Suomessa robottiruohonleikkureita on testattu useammassa mediassa, kuten Tekniikan Maailmassa, Kuluttajassa sekä Tee Itse -lehdessä. On kuitenkin tärkeää huomata, että testitulokset ovat tekijänoikeuksien suojaamia ja usein maksumuurin takana, joten niiden yksityiskohtiin emme voi syventyä. Tämä antaa ansaitun kunnian tekijöille, jotka ovat nähneet paljon vaivaa testien toteuttamisessa. Pihalla.fi toimitus on syventynyt näihin testeihin ja ottanut inspiraatioita myös näistä.
Seuraavassa yleismaallinen katsaus siihen, mistä eri lehtien testit ovat tunnettuja ja mitä niistä yleisesti ottaen voi oppia.
Robottiruohonleikkuri TM testi – Tekniikan Maailma
Tekniikan Maailma tunnetaan perusteellisista vertailuistaan, joissa laitteet laitetaan todelliseen käyttöön. TM:n robottiruohonleikkuritesteissä painopiste on ollut:
- Leikkuujäljen laatu ja tasaisuus.
- Akunkesto ja latauslogiikka.
- Selviytyminen erilaisista pihoista, kuten rinteistä ja kapeista käytävistä.
Lehti on usein nostanut esiin eroja halvemman ja kalliimman mallin välillä, ja testien pohjalta on saanut hyvän käsityksen siitä, mihin ominaisuuksiin kannattaa kiinnittää huomiota.
Robottiruohonleikkuri Kuluttaja-testi
Kuluttaja-lehti lähestyy asiaa ennen kaikkea käyttäjän näkökulmasta: kuinka helppoa robottia on käyttää, asentaa ja ylläpitää. Heidän testeissään on korostettu mm.:
- Käytön helppous ja sovellusten toimivuus.
- Asennuksen vaivattomuus (rajakaapeli vs. kaapeliton).
- Huoltotoimien tarve ja kustannukset.
Kuluttaja-lehden testeistä saa hyvän kuvan siitä, mikä malli on helpoin ottaa käyttöön arjessa ilman teknistä osaamista.
Robottiruohonleikkuri Tee Itse-lehden testi
Tee Itse -lehti tunnetaan käytännönläheisistä vertailuistaan. Heidän robottiruohonleikkuritesteissään paino on ollut paljon arjen käytössä:
- Kuinka robotti selviää tavallisen suomalaisen pihan esteistä.
- Millainen leikkuujälki jää nurmikkoon eri sääolosuhteissa.
- Kuinka luotettavasti robotti palaa latausasemalle ja jatkaa työtä.
Näissä testeissä näkyy hyvin se, miten laitteet toimivat oikeissa olosuhteissa, eivät pelkästään teoriassa.
